Suomeen tosissaan ollaan selviydytty ja täälläkin jo alkaa tuttu oravanpyörä taas pyöriä.Yritän muistella vielä parin viimeisen päivän tapahtumat.

21.1

Tää päivä alko taas sitten pienes pääkivussa, joten päätettiin siirtää kaikki suunnitelmat myöhemmälle ja nukkua pitkään. 2 jälkeen päivällä olo ei vieläkään ollu mikään loistava, mutta unta ei enää saanut silmään niin päätimme siirtyä Tonin kanssa hotellimme kattoterasssille uima-altaaseen löhöileen, Pekan lähtiessä aamupalalle. Altaalla vähä aikaa pulikoituamme Pekka liittyi joukkoomme. Melkein auringolaskuun altaalla sitten menikin, jonka jälkeen itsellä alkoi olo viimeinkin tuntumaan niin hyvälle, että uskalsin lähteä syömään aamupalaa.

Illan käytimme Khao san roadilla kiertelyyn ja viimeisten tuliaisten ostamiseen. Itelle tarttu mukaan pipo (onneks!! ), kengät, 2 fisuhousut ja muutama tuliainen. Pojille tais kertyy kans lisää rinkkojen täytettä, mutta ei voi enää muistaa mitä. Illalla pakkailtiin enimmät kamat jo reppuun, sillä seuraavana aamuna oli vielä tarkoitus lähteä käymään MBK:ssa ennen puoltapäivää, milloin oli edessä huoneen vaihto. Pekan lento lähti päivän minun ja tonin lähdön jälkeen, joten hänen täytyi vaihtaa vielä kerran pienempään huoneeseen.

22.1

Aamulla oli herätyskello soimassa taas liian aikaisten, mut pakkohan se oli nousta ettei pian ois vaan rinkkaan jääny kuutiomillin vertaa ylimääräistä tilaa. Toni ja minä siis suuntasimme aamulla vielä kerran ostoksille MBK:hon. Tai siis ensimmäinen yritys jäi pelkäksi yritykseksi, sillä aamupalan syötyämme kuulimme, että MBK aukeaa vasta kymmeneltä. Matkalla hotellille kerrattiin suomalaisia kirjosanoja melko pitkä liuta, sillä aamun väkisten sängystä vääntäytyminen osoittautui tuhraksi. Huoneeseen päästyämme yritimme saada vielä hetken aikaa unta palloon, siinä kuitenkaan onnistumatta. Sen jälkeen oli vuorossa uuden sotasuunnitelman laatiminen. Päätettiin pakata kaikki kamat rinkkoihin ja vaihtaa huone heti, jonka jälkeen lähdimme taas kohti MBK:ta. Pekalla oli puvun sovitus sovittu kello 11, joten hän ei pystynyt liittymään matkaamme. MBK:ssa ei kauaa vierähtänyt, sillä kumpikin tiesi mitä lähettiin hakemaan ja mistä ne saa ostettua. Matkalla hotellille pysähdyimme syömään hotellimme viereiseen ravintolaan, jonka jälkeen oli edessä viimeisten ostosten survominen rinkkoihin.

Loppu aika meninkin sitten odotellessa ja kellosta katsellessa, että millon pitää siirtyä lentokenttää kohti. Toisaalta pari viimeistä päivää tai jopa viimeinen viikko meni vähän samoissa tunnelimissa, kuin kuolemantuomion täytäntöönpanoa odotellessa. Kukaan ei pitänyt siitä mitä oli määrä tapahtua ja mitään ei pystytty tekeen sen estämiseksi. Paljoa muuta ei pystynyt ajattelemaan ja viimesistä lomapäivistä nauttiminen oli todella vaikeaa.

No lopulta ku aika tuli, niin jaoimme taksin yhden britin kanssa, jonka kanssa olimme vangvienissä kiipeilemässä. Paljoa ei tullu halvemmaksi ottaa taksia mittarilla, mut jotain 120 bht kuitenkin. Lähtöselvitykset meniki sitte hyvin ja saatiin reput meneen suoraan hesaan asti. Lennoista ei sitte paljoa ookkaan kerrottavaa. Nukuttiin, kateltiin leffoja ja nautittiin tarjoiluista. Kylmä alko tuleen jo matkalla hongkongista amsterdamiin ja samalla alko oikeesti pelottamaan et kuin kylmä täälä suomessa on. Amsterdamissa piti odotella melkeen 6 h. Osa ajasta meni siihen et lentokentän tädin mielestä me näytettiin sen verran pelottavilta, meidän laukut täyty tutkia.. Noh kaikki laittomuudet oltiin saatu onneks piilotettuu sen verran hyvin et päästiin tällä kertaa jatkaan matkaa.. ;P Loppu aika meniki sitte näppärästi nukkuessa ja musiikkia kuunnelles. Amsterdamista hesaan ja hesasta ouluun lennot meni ilman mitään ongelmia. Ensi kosketus pakkaseen otettiin oulun kentällä ku jouduttiin käveleen koneesta sisään tulo-aulaan.. Taas oli käyttöö Bangkokissa kerratuille kirosanoille. Oulussa kentällä oliki sitte vastas juke ja tomppa. Olihan toi mukava nähdä taas pitkästä aikaa ja laukkujen odottelun jalkeen päästiinki vaihtaan kuulumiset. Illalla kokoonnuttiin vielä jarille saunomaan jonka jälkeen jatkettiin onnelaan yhrelle.

-markus ja toni kiittää ja kuittaa

tällänen reissu tällä kertaa. Ens reissu jo kovasti suunnitteilla. Sitä ennen kuitenki vielä pekan viimeset päivät ja kaikkien loppuyhteenvedot. Kuviakin on tarkotus lisätä ja niitä tulee ilmestymään myös vanhojen kuvien väliin, sillä jostain ihmeen syystä olimme saaneet 3 gigaa lisää tilaa sivuillemme.