Suomeen paluun jälkeen pari ensimmäistä päivää oli sellanen kumma tunne, et pitäs pakata rinkka ja jatkaa matkaa. Luultavasti tunne oli peräsin siitä, et reissun päällä tottu tekeen niin. Jos ei pidetty jostain paikasta, niin pakattiin rinkat ja jatkettiin matkaa. Jos taas pidettiin jostain, niin rinkat saatettiin jopa purkaa kunnolla. Suomessa rinkan purkaminen ei käynyt mielessäkään. Paluuta ei myöskään helpottanut se, että ouluun osui juuri paluutamme seuraavana päivänä talven ensimmäinen lumimyrsky.
Tässä on nyt vajaa kuukausi kulunu siitä, ku laskeuduttiin oulunsalon kentälle ja heti on jatkanut tuttu oravanpyörä pyörimistään. Viikon päivät kerksein taas yläasteikäisiä opettaa ja kymmenkunta sählyvuorooki on jo takana. Sain myös oman kämppäni takaisin. Nykyään maksan kämpästäni yli 10 e/yö lämpimällä suihkulla, mutta muuten kylmällä kämpällä. Näkymätki on ihan pa***t, eikä oo edes terassia mihin sais ripustettuu riippumattoa. Tulevaisuudesta sen verran, et nyt pitäis etsiä tulevaa koulupaikkaa ja alkaa lukemaan pääsykokeisiin, mutta ajatukset tahtoo karkailla maailmalle. Pitemmän aikaa on kuitenki ollut jo selvää, että jos ens syksynä ei mieluista koulupaikkaa irtoo, niin tämän pojan osote löytyy jälleen jostain valkoisten hiekkarantojen, kirkkaiden vesien, isojen aaltojen ja palmupuiden välittömästä läheisyydestä.
Heti ensimmäisenä yönä ku sain oman kämppäni takaisin tuli käytyä läpi reissun kuva saldoa.. Tai no aamuun astihan se melkeen meni, ku reipas 2800 otosta tuli selattua läpi. Saa olla kyllä tyytyväinen, että tuli kannettua kameraa ahkerasti mukana kaikkealle minne meni. Loistavia muistoja reissuilta ja välillä jopa ainuita muistikuvia illoilta.
Loppuyhteenveto on varmaan helpointa aloittaa sieltä mistä matkakin alkoi, elikkäs Balilta Indonesiasta.
Indonesia
Joskus Indonesiasta lähdön jälkeen kirjoittelin jo loppuyhteen vetoa maasta, mutta nytten löytyy vähän vertailupohjaakin, joten käydään nyt vielä kaikki uudelleen. Kyllä Indonesia on sen verran hieno maa, et sitä kyllä mielellään muistelee useempaanki kertaan.
Nykyään ku ajattelee Indonesiaa, niin edelleenki ensimmäisenä tulee mieleen ajatus, että sinne on pakko päästä takas mahollisimman pian. Kuukauden päivät mitä vietettiin Balilla oli todella mahtavat. Aika todellakin lensi ja kuukauden aikana kerettiin lähinnä tutustua Kuta beachiin. Kuta beachillä eläminen oli vain niin helppoa ja mukavaa, että sinne jäi väkisten jumittamaan. Emmekä todellakaan olleet ainoita joille kävi samoiten, sillä Hotel sayang oli täynnä backpackereitä, jotka eivät suostuneet lähtemään sieltä ennen kuin rahat loppui tai ennalta varattujen lentolippujen lähtöpäivät koittivat.
Hyviä puolia Balilta löytyy paljon.. Kaikkee ei jaksa alkaa listaan mut seuraavas jotain mitä on päällimmäisenä mieles:
1. Ilmasto – Kuukauden aikana 4 kertaa 15 minuutin sadekuuro.
2. Hintataso – Aitoja merkkivaatteita melkeen samaan hintaan ku thaimaasta piraatteja. Ruoka myös naurettavan halpaa. 500 e/kk ja elät kuin kuningas.
3. Hotel Sayang maha mertha – Tätä nyt ei vaan voi kehuu liikaa. Baarimikko Katuk loistotyyppi!!
4. aallot ja surffaus – yks maailman parhaista paikoista aloittaa surffaus. Aaltoja löytyy myös ammattilaisille.
5. Bintang – Tähän asti maistamistani oluista ehottomasti paras. Sopii erityisesti jääkylmänä after surffibileisiin Hotel sayangin uima-altaassa hyvässä seurassa nautittavaksi..
6. Paikallinen väestö – todella ystävällistä ja vieraanvaraista. poislukien rannan ja katujen hawkerit.
7. Mopot ja liikenne – Löydä sisäinen Valentino Rossisi. Ei todellakaan aloittelijoille.
Eiköhän noi jo riitä.. Heikkoi puolii.
1. meillä oli liian vähän aikaa!!!
2. Bintang liian hyvää ja ruoka liian halpaa –> kaljamaha ja loputon ähky.
3. hintataso liian alhainen –> rinkka täynnä ekan paikan jälkeen.
4. hawkerit – ei vaan suostuneet välillä tajuaan et me ei tonin kans tarvita mani- tai pedikyyriä.
5. agressiiviset ladyboyt – kyllähän ne tarinat nauratti ennen ku osu omalle kohalle.
Lopullisessa maiden rankingissa selvä piikki paikka. Tänne on päästävä takas.
Malesia
Indoissa vietetyn kuukauden jälkeen tais olla vähä tottunut liian hyvään. Muutos oli melkonen, sillä Kuala Lumpur muistutti lähinnä jotain todella hienoa länsimaista suurkaupunkia. Ilmasto oli kans todella heikko verrattuna indoihin ja Malesiassa viettetyn vajaan 2 viikon aikana päästiin nauttimaan auringosta vain pariin otteeseen. Hintataso oli kans pieni shokki aluksi. Ei meinannut millään uskoa että jouduimme maksamaan rähjäisestä huoneesta enemmän mitä olimme maksaneet Balilla hotellista. KL yllätti myös negatiivisesti tekemisen vähyydellä. Twin towerit , China townin ja pari ostoskeskusta nähtyämme olimmekin käyneet jo suurimman osan kaupungin nähtävyyksistä. Olihan ne tornit hienot, mut ei niitä jaksa montaa päivää katsoa. Saarista Pulau pangkor ja Langkawi olivat kohtuullisia, mutta eivät vedä vertoja muille saarille missä matkan aikana kävimme. Penangista ei tullutkaan paljoa muuta ku georgetown nähtyä, joten siitä on turha edes muuta kirjoittaa.
plussat:
tulipahan nähtyä..
miinukset:
kallis – ei verrattuna eurooppaan tai muihin länsimaihin, mutta muuhun aasiaan verrattuna kallis.
ilmasto – ehkä satuttiin huonoon aikaan, mutta samaan aikaan muualla oli hyvät kelit.
tekemisen puute – ehkä itärannikolla tai borneossa ois ollu enemmän tekemistä.
olut kallista muualla paitsi langkawilla – sinne meni sadepäivien viimenenki pelastus
Ei kyllä jäänyt malesiasta mahottoman hyvää kuvaa. Tosin kyllä seki aina suomen voittaa..
Tunnelmiin vaikuttaa myös kovasti sä, sillä se nyt vaan sattu oleen niin huono. Epäilenpä että olisin viihtynyt yhtään sen paremmin misään muussakaan maassa lukiessani kirjaa bungalowin sisällä. Lopullises rangkingis kunniakas 6. sija.
Thaimaa
Thaimaata tuli sitten tällä kertaa kierrettyy oikeen olan takaa ja useampaan otteeseen. Thaimaahan on tunnetusti se helpoin maa olla backpackeri, sillä kaikista paikoista löytyy jo valmiiksi tuhat suosittelijaa. Toisaalta se onki just Thaimaan suurin miinus. Joka paikka on jo täynnä kaiken maailman turistiloukkuja, pingpongshowta ja tyttöbaareja. Mutta kyllä Thaimaasta vielä löytyy niitä backpackerparatiisejä, niitä vaan täytyy etsiä syvemmältä korvesta. Sehän on aina itestä kiinni, että kuin syvälle on valmis meneen ja mistä luksuksista on valmis luopumaan.
plussat:
1. ilmasto – ei paljoa tarvinut täälläkään sateessa tarpoa
2. koh tao ja long- sekä lonelybeach koh changilla – go before its too late!!
3. matkustamisen helppous – Malesian jälkeen varmaan Aasian parhaat tiet ja yleiset kulkuvälineet.
4. hyviä sukelluspaikkoja
miinukset:
1. paketti turistit – ei pingpong showta ja muita olis jos sielä ei kukaan kävis.
2. turisteihin v***uuntuneet paikalliset ja muut turistien koijarit – Ihan turistien oma vika, mut kyllä se aina ärsytti ku joka kerta hinta oli aluksi 5-10 kertaa kalliimpi ku paikallisille.
3. swedut – Täällä niitä on enemmän ku itse ruotsissa. Osa todella mukavia, mutta suurin osa todella sisäänpäin lämpeävää kansaa. Tai no miksi sitä pitäs opetella puhuun englantia ku ruotsillaki pärjää..
4. phuket – en voi suositella kenellekkään. 1 ilta oli liikaa.
Vaikka Thaimaa menee koko ajan backpakkereiden kannalta huonompaan suuntaan, niin kyllä siellä siltikin vielä viihty. Paikoista on helppo siirtyä toiseen ja backpacker mestojaki vielä löytyy. Mehän tosissan kierrettiin aika pitkälle näitä turisti paikkoja ja siltiki yleensä viihdyttiin. Turisti paikoissa tai niiden läheisyydessä on kuitenki yleensä rauhallisempia ja parempia paikkoja, ne vaan täytyy löytää(esim. Koh Changin longbeach ja lonelybeach, muuten saari oli pitkälle kuin phuket). Rangkingis 2. sija.
Laos
Vaikee lähtee arvioimaan laosta, ku nähtiin oikeestaan vaan yks paikka sieltä, eli Vang vien. Se mitä laosta nähtiin niin tuli mieleen sama mikä varmaan kaikilla muillaki, jotka on Thaimaassa ja Laokses käyneet, eli Laos on Thaimaata 20 vuotta jäljes. Mut kyllä se vielä sieltä kovaa vauhtii kirii.. Vang vienki oli jo täynnä frendit-ravintoloita..
Vang vienis sitte jumitettiinki 10 päivää, et se kertoo et oli sielä paljon muuta(ki) hyvää ku frendit. Tarkotus oli kyl kiertää Laosta enemmänki, mut istumalihakset laitto vastaan ja päätettiin jatkaa matkaa vietnamiin suoraan Vang vienistä ja istuu kerralla kaikki istumiset. Vang vien oli kyl metka paikka. Tubeilu oli todella mukavaa vielä kolmannellaki kerralla ja pitkästä aikaa pääsi pelaamaan beach wolleyta ja kiipeileen.
plussii:
1. tubeilu – se vaan on niin rentoo ja mukavaa ku se kuulostaa ja näyttää.
2. hintataso – huone lämpimällä vedellä kahdelle hengelle yhteensä 3 dollaria/yö.
3. maisemat – bussimatkat meni näppärästi maisemia katelles ja kuvailles
miinusta:
1. joka paikassa oltiin tarjoomas huumeita ja myymäs happyruokii. Ja me oltiin kummajaisia ku ei niitä käytetty.
2. tiet ja bussit – 130 km ja 5 h…
Lopulta kuitenki laos(lue Vang vien) oli myös todella lepponen paikka. Ois voinu jäädä pitemmäksikki aikaa ja Laokseen jäi vielä paljon nähtävää seuraaville reissuille. Sijotus rangkingis jaettu pronssi Vietnamin kanssa.
Vietnam
Vietnamissa on paljon nähtävää ja meidän tiukan aikataulun vuoksi jouduimme karsimaan paljon paikkoja pois. Päällimmäisenä Vietnamista tulee mieleen mielenkiintonen historia ja paljon paikkoja mitä nähdä, mutta toisaalta paikallisen väestön röyhkeys ja turisteja kohtaan v****maisuus laskee Vietnamin osakkeita raakasti. Julkinen liikenne ja mopotaksit oli täynnä ääliöitä, jotka yrittivät ryöstää turisteja. Tilannetta meidän kohdalla helpotti tapaamamme muut reissaajat(Vi-long ja Lisa), jotka näyttivät paikallisilta ja puhuivat paikallisten kieltä. Muutenki Vietnamissa meillä oli hyvä porukka kenen kanssa reissattiin, joten päällimmäinen kuva on kuitenkin positiivinen. Ja toisaalta ku miettiin maan historiaa niin onhan se ihan ymmärrettävää, ettei siellä pidetä usalaisten näkösistä ihmisistä.
hyvää:
1. halvat sukellukset Nah trangis – angel dive linkki oikees laidas..
2. hintataso muutenki – indojen jälkeen varmaan halvin maa.
3. paljon nähtävää ja muuta tekemistä
4. kaverit keihin tutustuttiin vietnamissa – Lisa, Abby, Vi-long..
heikkoudet:
1 julkinen liikenne
2. paikallinen väestö – todella törkeitä
Kyllä Vietnam todellakin käymisen arvoinen paikka on. Ja olis ollut kirkkaasti 3. paras maa, jos paikallinen väestö ei ois ollu niin täynnä ääliöitä. rangkingis jakaa pronssin laoksen kanssa.
Kambotsa
Monet reissaajat hehkuttaa hulluna kambotsaa. Itelle kambotsa vaan ei iskenyt. Tiedä sitte et johtuko se siitä et alko jo kotiinpaluumasennus iskee vai siitä et en polttele pilveä tai koe todella hienona juttuna sitä et parilla sataa dollarilla oisin saanu ampuu lehmän singolla. Vieläkö Angkor watin temppelit näyttivät itelle isoilta kasoilta kiviä päällekkäin.. Vuoden vaihtuminen ja sihanoukvillen ensimmäiset päivät oli kyl mukavii, mut seki varmaan johtu siitä et oltiin hyvällä porukalla taas liikenteessä. Ei seuras ollu valittamista muuallakaan kambotsaa, mut pakko myöntää et sihanoukvilles oltiin kyl muutama päivä liikaa. Ei ne sihanoukvillen rannat pärjää muiden maiden rannoille. Ja vaikka opaskirjat sanos mitä, niin omasta mielestä Angkor watiin riittää helposti 1 päivä. Phnom penhis oli kans nähtävää, vaikka killing fields ja S-21 olivat historiallisesti erittäin mielenkiintosia ja mieleenpainuvia, niin ei se kyllä tunnelmaa nosta nähdä tuhansia pääkalloja, kymmeniä joukkohautoja, kuvia kidutetuista ihmisistä tai kuvia mtine niitä ihmisiä kidutettiin.
plussaa:
1. mielenkiintonen historia
2. matkaseura
miinusta:
1. ei mitään erityisen hienoa mitä ei muissa maassa oltas jo koettu
2. kotiinpaluumasennus
3. pottupelto välillä siem reap- thaimaan raja – thanks thai airways
4. sihanoukvillen hotellin siivoojat ja paikallinen poliisi – kumpihan on suurempi rikollinen??
En oo kyl todellakaan pettynyt tai millään lailla en kadu et kambotsassa käytiin. Menisin kyllä varmasti uudelleenki, mutta omasta mielestä kambotsa ei tarjonnut itelle mitään uutta, mitä muut maat eivät olisi jo tarjonneet. Rangkingis 5. sija.
Kaiken kaikkiaan matka oli todella loistava. 4-10 asteikolla 9½ vähintäänki. Parasta varmaan oli kuitenki kaikki uudet kaverit mitä tuli. Nyt on vähä joka puolella maapalloa kavereita ja joskus ois vielä hieno lähtä kierteleen kaverin sohvalta toisella ja samalla kiertää maapallo.
Lopulta pysyttiin hyvin budjetissaki, sillä aluksi oli kaavailtu käyttörahoiksi 3000 euroa ja lopullisten laskujen jälkeen 3007 euroa meni.
Niin ku on monta kertaa sanottu misään ei oikeestaan tarvinnu säästellä ja aina kyllä tehtiin kaikkea mitä halusimme ja mentiin minne halusimme. Oishan sitä aina saanu meneen enemmänki ja varmasti vähemmälläki ois pärjänny, mut oon tyytyväinen miten elettiin.
Tää tais jo nyt karata sen verran pitkäksi, että en jaksa edes ite lukea tätä läpi tarkiistaakseni kirjotusvirheitä, joten lopetan tähän ja alan suunnittelemaan seuraavaa reissua.
Go before it´s too late!!
markus